Hain Roopen kotiin 1,5 tuntia sitten. Kaikki oli mennyt operaatiossa hyvin. Kissa oli ihan tukevasti hereillä kopassaan kauluri koppaa vasten kolisten :). Se on nyt neljää isoa hammasta vailla.
Takahampaitten juuret olivat tulehtuneet. No ilmankos ei hirveesti huvittanut syödä! Muuten suun limakalvot olivat hyvässä kunnossa. Juu, se Synulox auttoi kyllä siihen vaikka muuten aiheutti murhetta. Paino oli vähän huonosta syömisestä huolimatta 5,9 eli piirun verran enemmän kuin viime punnituksessa. Tilasin samaan konkurssiin munuasarvotkin. Kiinnosti tietää kun nyt tässä viimeisten kuukausien aikana on joutunut niin paljon syöttämään papalle mitä sattuu. Sillä ei näyttäisi olevan juurikaan merkitystä koska krea oli 162 ja urea 13. Jälkimmäinen oli juu noussut vähän, mutta ei hälyttävästi. Huh ja halleluja näille tuloksille!
Kaikin puolin homma meni sitten kuitenkin oikein putkeen. Niinkö? Olen vähän epäuskoinen koska pelkäsin koko päivää ihan hirmuisesti :).
Katsotaan nyt miten se toipuminen tästä lähtee. Jännitystä siis piisaa vielä.
Ruoka ei vielä ole kiinnostanut. Tai on kiinnostanut juu, mutta ei niin paljon että sitä olisi syöty. Sheba luxuries -tunaa nuoltiin vähän. Sentäs.
Nyt saa taas myös jännittää että potkupuku pysyy paikoillaan. Ärsyttää kun pitää mennä töihin eikä voi jäädä seurailemaan tilannetta.
Synuloxin tilalle saatiin Amoxival. Lisäksi pitää lääkitä Metacamilla.
Paranepappapianparanepappapian....
Igor on oma hömelö itsensä. Sen kurnuttaessa ja vetäessä rallisessiotaan, aktivoitui myös käpyvaari ja otti muutaman juoksuaskelen kiipeilypuuhun mitä päätyi hetkeksi repimään antaumuksella. Ei se siis ihan kanttuvei ole ;).
2 kommenttia:
Pikaista toipumista Roopelle!
Kiitos :)!
Lähetä kommentti