Nurmikolla

Papalla on etuoikeuksia. Ipsu on aika kade mutta papsua pitää hemmotella.

Ei se Roopen terveys kuitenkaan ole kuin ennen muinoin. Vanhus se on eikä siitä mihinkään pääse. Kiva  että kesä kuitenkin piristää.

Nurtsia anturoitten alla

En mä vaan voi vastustaa kiusausta antaa Roopen käyskennellä ulkona. Vaikka se sitten huutaakin sen jälkeen kuin palosireeni koska haluaa aina vaan uudestaan sinne ulos. Papalla pitää nyt olla vähän etuoikeuksia ja ymmärrystä palveluskunnalta.

Enää ei tarvita valjaitakaan ulkoiluun. Lunkki pappa kävelee suht rauhaisasti eikä - ainakaan vielä - ole kirmaillut karkuteille.

Naapurin pihalla ruoho on vihreämpää... tai ainakin tosi paljon pidempää :D.

Kurkkasin aamulla suuhun. Se on vähemmän punainen kuin toissaviikolla! Ihan ilman kortisonia, hammaspoistoa tai antibioottia. Aurinko ja sen tuoma fiilis auttavat!

Silti pappa ei nyt oikein hirmusti syö. Vieraitten aikana söi mutta nyt kun ollaan taas omalla porukalla, ei pappa malta tulla tarhasta sisään. Ihan kuin nälkä ei vaivaisi ollenkaan. Toisaalta ymmärrän, eihän sitä itselläkään ruoka maistu jos arskassa vaan paistattelee.. mutta kyllä se nälkä siellä pohjalla on vaikkei tunnukaan. Emo tietää. Olen kattanut papalle nakkuloita tarhaan ja siellä se niitä vähän voi natustellakin, tosin ihan liian vähän. Tämä sama syömättömyysilmiö on kyllä esiintynyt joka ikinen kesä sitten tarhan.