Igorin akne näyttää paremmalta, huomattavasti. Ihan kuin uusia finnejä ei olisi syntynyt. Nyt vaan odotan että ne vanhat kraaterit paranevat ja pidän peukkuja ettei uusia rumiluksia pukkaa toisen kauniiseen leukaan.Eilen olivat poijjaat riekkuneet aamulla silläviisiin että pöydälle jäänyt juomalasi oli tippunut lattialle ja mennyt palasiksi. Äippä heti huolestuneena että ei kai vaan lasinsiruja ole joutunut anturoihin tai vielä kamalampaa, anturan pesun kautta suuhun ja masuun.
Mä olen todella yllättynyt koska näyttää siltä että Igge on ranttu kuivaruokien kanssa! Siis mitä ihmettä?! Hill'sin I/D:t ovat herkkua, mutta Walthamin Intestinalit uppoavat heikommin ja nyt kun olen ostanut kokeeksi tavis RC:n sensitiveä ja James Wellbelovedin jotain ankkaa, ei herralle maistukaan. Oiva tilaisuus lätkäistä märkkistä kuppiin ja sehän uppoaa! Hyvähyvä!
Eilen hain eläinlääkäriltä Virbacin herkkämasuisen raksuja. Ei mitään suurta herkkua, mutta uppoaa kyl. Mä en ymmärrä miksi tavisraksuissa on niin paljon vähemmän rasvaa. Nuissa lääkeruuissa, niin Iggen herkkämasuisen kuin Roopen munuaisvikaisen, on huomattavasti isompi rasvaprosentti. Olisin ottanut kokeeksi Virbacin tavallisen aikuisen kissan raksuja mutten viittinyt kun rasvaprossa oli vain 16. Nuissa herkkämasuisissa on 20. Igor syö niin paljon rasvatonta kanaa ja kalaa, että minusta on ihan aiheellista että edes raksuissa on reilusti rasvaa.
Robbelin vointi on ollut hyvä. Tarhassa mies päivystää ahkerasti. Lauantaina erehdyin viemään Roopen valjaslenkille. Se oli niin innoissaan! Laidunsi ruohoa ja puski mua joka käänteessä. Kun tultiin sisälle, alkoi lyhyen levon jälkeen huuto "uudestaan ulos". Ihan mahoton mekkala. Kyllä mä silti ehkä aion Roopea käyttää aina välillä jolkottelemassa. Iggeä en uskalla kun se reppana on niin säikky kotioloissakin. Pelkään että jos pelästyy jotain, rimpuilee valjaista ja juoksee johonkin kauas.
