Ovat nuo katit kyllä niin mun kissoja! Eilenkin kun tulin kotiin, oli Vilho siellä jo ollut monta tuntia mutta niin vaan molemmat tulivat mua heti moikkaamaan. Sain seuraa ruokapöydälle kun söin - syötiin siis yhdessä kissojen kanssa siinä.
Roope siirtyi sen jälkeen takaisin tarhaan mutta Igor seurasi mua kuin varjo kaikissa touhuissa mukana. Aina välillä vähän juoksutin sitä narupalloa heittämällä ja välillä taas rapsuttelin ja möyhensin kehräävää villahousua. Niin paljon kun kissa vaan voi soulmate olla, Ipsu on mulle :D.
Roopen kanssakin meillä oli hellä hetki kun armon herra intoutui vastaanottamaan harjausta kehräten. Kaksi harjallista sain irrotella karvaa kehruutiikeristä kunhan toisella kädellä muistin koko ajan rapsuttaa kaulasta :).
2 kommenttia:
Mulla on harjaustuokioita ollut myös tässä viime päivinä, kun Nahka-Pekasta irtoaa kilokaupalla karvaa. Se ei jaksa vaan seistä enää harjauksen aikana, vaan makaa lössähtää heti kyljelleen. No toinen kylki jää aina sitten toiseen kertaan.... kun ei pappaa voi enää nykyisin rullauttaa ympäri kuten taikinaa.
Voi toista.. :). No, kylki kerrallaan, sujuu se niinkin.
Lähetä kommentti