Hys.

Olen taas vakaasti sitä mieltä että Igor tarvitsisi ikäistään seuraa. Nih. No tiedän, ettei semmoista tule, en tohdi edes toiveen hippusta elätellä. Toteanpa vaan että oman ikäinen kaveri olis kiva.

Onneksi on naapurin Jesperi... hmm.. laittomuuksia harrastan... hmm.. hyshys...

Meno on roisia kun kaksi virtaisaa villahousua pelmuttaa menemään :). Rapinapussi on ihan täydellinen vaanimismesta ja Catmaxiinkin voidaan silpata peräkanaa. Hih.

Ja menosta seuraa sellainen väsymys ettei aamullakaan jaksais nousta emon seuraksi aamupalalle. Silmät puolitangossa, verkkaisessa lysyssä mua katseltiin pöydän toisesta päästä ja napattiin muutama nakkula huuleen.

Roope on taas löytänyt yöpaikan viekusta! Miksi sen pitää niitä paikkoja vaihdella? Kellottelis aina vaan siinä mun kyljessä.

Vain päivä Intestinalia ja taas sain siivota pökkylää. Selvä syy-seuraus -suhde! Huokaus. Niin se vaan nyt taitaa olla että mun vaarin masusta on tullut herkkis. Kissa joka on koko elämänsä ollut terve kuin pukki, yhtään ruokaa en muista että sille ei olisi sopinut. Vaikka se söi elämänsä ekat vuodet marketin heinäpaaleja. Vähän haikeeta :(. Se on vanhus, ihan tottatosiaan.