Apumies

Jesperi innosti Roopeakin. Hih. Meinasin tikahtua jukurttiin kun söin sitä pöydän äärellä, jonka reunalle Roope siirtyi silmät leipälautasina peppua keikuttaen. Se sihtasi lattialla käyskentelevää Igoria valmiina hyökkäykseen. Kohta ne paahtoivatkin spurttisession vuorotellen jahtaajaa ja jahdattua. Niin hauskaa! :D

Roope nukkui saunassa alkuyön. Sitten kun se könyää viereen aamuyöstä, tulee se aina suurin elkein päällä kävellen "excuse me, mis on mulle tasoiteltu kylkipaikka?!".

Igor puolestaan toimi mun apulaisena pikkuisessa kankaanpainotapahtumassa. Välineet piti tarkastaa ja steppailla homman seassa niin että välillä oli vähän vaikeaa toimia. Mut hei, kissaa en häädä, vaan sitten toimin vaikeesti ja solmussa :).