On tuo väsyneempi kuin kesällä, mutta en näkisi sillä olevan nyt paha olla. Tarhailu ei kiinnosta, mutta kuten jo monesti sanottu, ei se viime talvenakaan halunnut kylmässä värjötellä.
Istuskelee seurana kun tulen töistä kotiin, jatkaa porukoissa oleilua sohvan karmilla pikku horroksessa. Syö erittäin hyvin. Ja jopa niitä Specificejä! Saattaa syödä yli kaksikin desiä päivässä.
Olen antanut Specificejä aamulla ja iltapäivällä ja iltapalaksi Walthamin Renal Specialia. Kiva kun voi vähän vaihtelua tarjota. Jukurttia saa pappa myös palan painikkeeksi aina kun vaan maistuu. Mun lusikasta, tietysti, ei se muuten maistu ;).
Näistä "tietopankeista" http://www.felinecrf.com/ ja http://www.felinecrf.org/ olen lukenut, että munuaisarvojen huonontuessa, kisulle voi tulla hetkellinen romahdus mutta sitten elimistö tottuisi tulemaan toimeen entistä vajaammilla munuaisilla. Lääkäri ei ole mulle tästä puhellut, ihan näin laadukasta nettitutkimusta tässä itse tehnyt :). Mutta käytännössä jotainhan ton punatiikerin elimistössä on tapahtunut! Ensin se voi tosi hyvin, sitten vointi huononi oksenteluun asti ja munuaisarvojen todettiin heikentyneen ja nyt sitten vointi on pikkuhiljaa stabiloitunut. Ihan hyvinhän siinä on voinut käydä edellä kuvatulla tavalla.Pääasia on jokatapauksessa se, että punatiikerivaari on edelleen tukevasti meidän perheen arjessa mukana :).
Edit. ja Vilho soitti just, Roope oli yökännyt :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti