Mihin lie syntynyt kolme vuotta sitten. Kadulle vai jonkun kotikissan epätoivottuina pentuina kotinurkkiin. Yhtään ei tiedä millaiset olosuhteet vauva-Igorilla oli, kuinka monta sisarusta sillä oli, joutuiko se pelkäämään.. Kuukauden kuluttua se oli siskon kanssa kahdestaan kadulla ilman emoa. Niin surullista :(. Olen ikikiitollinen sille ihanalle ihmiselle joka pikkunassikat poimi huostaansa.
Nyt se nassikka on meillä aikuisena miähenä. Voi että mää rakastan sitä! Ja se rakastaa mua; tulkitsen ne pitkät puskusarjat rakkaudenosoituksiksi :).
Tässä kuvasarjaa syntääriaamun leikistä. Ilme on keskittynyt kun kohta seura hyökkäys:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti