Olivat poitsut pärjänneet hyvin hoitotädin kanssa. Igor oli ollut aamujen kiusanhenki kun taas Roope puolestaan ei ollut aiheuttanut mitään hämminkiä. Tuppisuuna oli tarhassakin töröttänyt. Heh, naapuri kertoi ettei maukaisunmaukaisua ollut kuulunut meidän poissaollessa :D.
Ja jälleen minulle kerrottiin että Roopella todellakin on asiaa tiskipöydälle! Se ei KOSKAAN käy tiskipöydällä, ei edes katso sinne suuntaan kun minä olen kotona. Nyt oli jälleen hamunnut Igorin safkoja. Vaikka ei sillä, oli sille omatkin maistuneet, oli kuulemma syönyt koko ajan :).
Oli ihana tulla kotiin poikien luokse ja päästä leikittämään Ipsua. Mä luulen että vain emo tietää miten pojan kanssa kuuluu leikkiä, miten sen saa innostumaan ;). Nyt on puuhasteltu ja häärätty eikä kukaan ole herättänyt aamutuimaan.
2 kommenttia:
On se kiva olla reissussa, mutta parasta siinä on kotiin palaaminen. :) Varsinkin kun on kisut kotona odottamassa.
Aina kun lähtee ja jättä kissat hoitoon - vaikka hyväänkin - tulee vähän semmoinen olo kuin olisi pettänyt karvahousut. Ihan pölöä. Niillä mitään hätää ole kunhan huolto on kunnossa.
Lähetä kommentti