Voi mikä nykyään harvinainen ilmestys mua tänään aamupalapöydässä kohtasi. Igor juoksi ja loikki rusakkona pitkin asuntoa valon nopeudelle samalla kurnuttaen. Roope oli mun kanssa aamupalalla. Yhtäkkiä Roope nosti päätään, terästi katsettaan ja kohta se ampaisi rusakon perään! Jiihaa! Siinä ne villahousut ravasivat pitkät ravit musta edellä ja punainen perässä :D. Harvinaista ja ihanaa!
Odottamaton ja raju reivaus uuvutti ainakin nuoremman miehen köllöttelemään viileällä lattialla kyljellään. Niin se vaan on että tuo kissojen välinen leikki on sitä parasta ja leikkihalut tyhjentävintä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti