Kamunen oli taas kyläilemässä. Mä en väsy ihmettelemään kuin hyvin Igor ja Jesperi tulevatkaan toimeen! Niillä on niin kivaa keskenään, vaanivat ja spurttailevat minkä kerkiivät. Molemmilla semmoinen supertarkkaavainen ilme naamalla kun pitää keskittyä toisen liikkeisiin ja oltava valmiina vastaamaan niihin oikealla tavalla.
Meille ei sovitusti kolmatta kissaa tule vaikka se on ihan pölöä koska oman ikäinen kissaseura olisi todistetusti äärettömän hauska ja hyvä asia. Sen vuoksi on sentäs kiva että voin tarjota edes silloin tällöin sitä oman ikäistä riehuntaseuraa Ipsulle noin kätsysti. Jesperi on kyllä ihan aarre!
Ja sekin on kiva että Roopea ei haittaa. Jesperi on sille ihan ok, semmoinen hajuton ja mauton kunhan ei eksy häntä haastamaan juoksuleikkiin :).
Roopertti päivysti eilen tarhassa koko illan vaikka oli ihan sateista, kosteaa ja kylmähköä. Pisnekset jäivät ilmeisesti kesken koska tänä aamuna piti päästä jatkamaan tarhatörötystä ihan ilman nakkulan nakkulaa mahanpohjassa. Se on omituista se. Söi se sitten kun tuli tarhasta. Vähän, paljon ei malttanut kun juoksi taas olkkarin pöydälle merkiksi siitä että tarhan ovi pitäisi saada auki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti