Paini

Ihan mahdotonta on poikien painiminen tällä hetkellä. Koko ajan vähän muksitaan, pyöritään kissapallona pitkin lattiaa ja luovutetaan karvatuppoja imurin syötäväksi. Igorihan se on useimmiten haastajana. Ja kun tarpeeksi pitkään kurnuttaa, läpsyttää, hyppii niskaan tai asettuu kulkureitille, on Roope kypsää kauraa ja valmiina sanomaan painavan sanansa. Se sana sanotaan ylipainoedulla, kynsillä ja hampailla. Vielä se poistuu voittajana takaviistoon tukka pystyssä ja erisuuntiin harottavana. Eilenkin huomasin session päätteksi että Igorin selässä kimmelsi haiseva sylkimöykky. Yöks. Siitä oli Roope puraissut.

Leikkimatsailua tuo silti edelleen on selvästi. Kun tässä tuli nähtyä myös ihan aito aggressiivinen kissamatsi niin on erittäin helppoa olla sitä mieltä että pojat vaan vähän leikkiä pelmuttavat.

Roope mun silti vähän välillä säälittää kun joutuu niin usein nuoren miehen härnäämäksi. Ei tuo ukkeli enää noin montaa leikkisessiota päiväänsä kaipaisi. Toki usein innostuu itsekin ja kiitää kuin poikanen. No, ainakin voin olla iloinen siitä että tuolla ikäerolla varustettu kaveri on nuorentanut Roopea.. vaikkakin että välillä voi elo olla vähän rasittavaa liiallisista leikkikutsuista johtuen.

Tänään pääsen vihdoin hakemaan Roopelle lisää ruokaa. Äkkiä ne pussinpohjat tuli kaluttua.