En stressannut pahasti Roopen silmistä viikonloppuna. Vaikka pupillit edelleen ovat ajoittain eri kokoiset. Usein ne ovat myös ihan identtiset. Hämärää.. pelottavaa.. jotain siellä tapahtuu.. Nomutta en stressannut koska kissa muuten on ihan ok. Se jopa komensi mua tänä aamuna kun en tullut tarpeeksi nopeasti alakertaan antamaan ruokaa :).
Annoin sille paljon huomiota ja hellyyttä viikonlopun aikana. Vaikka Roope ei niin välitä kosketuksista, tykkää se olla seurassa ja vastaanottaa satunnaisia lyhyitä kaularapsutuksia. Ihana että se on oma kärttynen itsensä. Se on Roope se.
Ei voi tuo karvainen kärttykasa ymmärtää kuinka rakas se onkaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti