
Matto on muuten ikivanha. Ostin sen yliopistojumppiin. Roope oli silloin aktiivinen nuori mies ja olisi palavalla halulla halunnut repaleistaa jumppamaton pintaa. Käärin maton aina kissan ulottumattomiin. Enää en mattoa tarvi kuin joskus kaavanpiirtoon ja siinä sen ei tarvitse olla ihan ehjä. Nyt siis saa kissa repaleistaa rauhassa. Vähän haikeeta ettei Roopea enää kiinnosta. Se on vanha ja seestynyt.
Nyt se on Igor joka palavalla halulla tahtoo upottaa kynsiään maton pintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti