Attapekt (tai nykyisin purkissa näkyi lukevan Attapectin) on from hell Roopen mielestä. Sitä tabua ei sitten kisun masuun saakaan noin vaan heittämällä. Kun vihdoin sain tabletin alas, oksensi Roope sen samantein ulos. Parempi kaikkien osapuolien kannalta että murskaan tabletin, liuotan veteen ja annan ruiskulla. Silleen menee pahemmankin makuinen lääke.
Kävin Attapektin lisäksi ostamassa myös Walthamin Intestinalia. Just kun ajattelin ettei noita masuraksuja enää tarvi ostaa.. enkä ainakaan Roopelle uskonut ostavani niitä koskaan!
Näytti maistuvan ihan loistavasti. Nythän voisin laittaa raksut tarjolle vaikka koko päiväksi kun noita saa nyt sitten kumpikin kissa syödä.
Mitähän sanovat munuaiset tähän ruokamuutokseen? Nomut, ei ne kelpoiset munuaiset paljon lohduta jos elo menee jatkuvaan huonovointisuuteen. Kaikkea on nyt kokeiltava.
Tuli eilen mieleen että mitä jos Roopen on allergisoitunut noille kaikille munuaisraksuille! Se Trovettihan aiheutti vuosi sitten niin selvästi sitä oksentelua. Silloin Roope tosi oksensi aina heti ruuan jälkeen. Nykyisin oksu voi tulla monen tunninkin päästä ruokailusta.
Ihan hakuammuntaa ja arvailua minulta. Minen ymmärrä enkä pysy kärryllä. Varmuudella voin vain todeta mikä on kissan vointi milloinkin. Hoidon suhteen teen mitä lääkäri käskee. Jonkun asiantuntijan pitäisi tulla seurailemaan tilannetta! Tuntuu ihan hirmu vastuulta olla Roopen olemisen välittäjänä lääkärille.
Miksi niin monia juttuja ei voi diagnosoida yksiselitteisesti?!
Eilen ja tänä aamuna kissan olo näytti ihan ok:lta. Puuhattiin muutakin kuin nukkumista.
Voi kun kissalta voisi kysellä mikä meininki ja sieltä tulisi selvää sanallista vastatusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti