Ei hyvät hyssykät sentään. Ei se Roopertti nyt sitten syö. Ongelmasta toiseen. Paha olo on selvästi poistunut ja nyt sitten voidaan ihmetellä seuraavan pähkinän äärellä et mitäs tehtäis.
Tai syö se, mutta tosi vaikeasti. Kädestä jos tarjoaa, saattaa syödä. Kiipeilypuussa syö varmiten. Ulkoa tultua saattaa syödä. Ja Igorin raksuja se syö! Piilottelin eilen tavalliseen tapaan Iksulle iltarouskuteltavaa listojen päälle, ni mitäs, punatiikerihän niitä lähti hanakasti hakemaan.
Kaksi päivää lääkekuuria jäljellä. Jospa sen loppuminen auttaisi asiaan.
Igorilla on kyllä nyt kivaa kun Roope jaksaa sen kanssa touhuta. Vaanimista, painia ja rallia nähtiin taas eilen. Kissan paras kaveri on kyllä toinen kissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti