Auttaako lääke?

Auttaako lääke? Mä ehkä näen helpotusta ihan vaan sillä että toivon sitä niin kovasti. Pomminvarmasti en osaa sanoa.

No millainen Roope eilen oli? Se söi ja joi. Piti vahtia vakipaikallaan kiipeilypuussa, seurasi silmät leipälautasina kun leikin Igorin kanssa. Igorin kanssa myös vähän tassutteli kiipeilypuussa. Sitten se pesi itseään ahkerasti ja nukkui nätisti ja levollisesti kerällä. Se ei mennyt saunaan kyyhöttämään. Kyyhötystä tosin tapahtui pienen hetken ajan kiipeilypuussa.. mutta se oli vain hetki ja suurin osa illasta kului normikissan toiminnoissa. Yölläkin kävin sen asentoa katsomassa kun nukkui tietokonetuolilla ja siellä se oli kerällä.

Vietin tosi paljon aikaa kisun lähellä ja silittelin. Ja tulihan sieltä jo kärsimätöntä hammasatakkia käteen kun liian kauan hiplailin. Tuo on meidän Roope!

Eli auttaisko lääke? Niin mä haluaisin uskoa.. mutten ihan täysillä pysty vielä ainakaan.

Niin joo ja kävi Bobbe ulkonakin! Ylätarhassa ja ihan oma-aloitteisesti pyysi alatarhaan! Ei siellä kyllä ole kissan kiva nyt hengata lumihangessa, että en sinänsä ihmettele vaikkei sinne jonotettaisi oli sitten terve tai sairas kissa.

Igorille vähän levittelin kissanminttua ja Roopekin tuli jämiä nuuhkimaan. Pinkaisin äkkiä ompelukoneelle ja surautin Roopelle kissanminuttutyynyn. Ja se leikki! Tässä todistusaineistoa. (Hitto kun koskaan ei ole kameraa ulottuvilla silloin kun sitä tarveis. Oli turvauduttava kännykkään ja jälki on sitten sen mukaista pikselimössöä. Just nää arvokkaat hetket olisin halunnut laadukkaina muistoina...)." Pyörin tässä vähän väkkärää selälläni lattialla"
"Ja potkotan hurmiollisena kissanmintulta tuoksuvaa möllykkää"

Yhteenvetona kaikesta Roopen olemisesta mä silti sanoisin että tuo kissa on vielä elämässä kiinni. Jos lääkekuuri ei auta, vien sen Tarjalle ja saa etsiä huonovointisuuden syyn jos se kerran ei ole munuaisissa.

Lääke maistuu vissiin hirveälle. Eilisiltainen lääkeenanto meni ihan sirkukseksi. Aina se tuli palautuksena ja lopulta koko Roopen pää oli ihan märkä vedestä (jota annoin ruiskulla pillerin painikkeeksi) ja kuolasta kun epätoivoisesti kieltäytyi nielemästä.

Tänä aamuna sentään meni sutjakkaasti.Kissan pillerinannossa pitää kyllä onnistua ykkösellä, muuten menee räpellykseksi. Pahanmakuisen pilsun kanssa on parempi turvautua heti tukiasentoon, eli kissa jalkojen väliin. Hyvänmakuisen voi saada ihan heittämällä kun toinen on vaikka sohvankarmilla köllöttelemässä. Pilsun antajan on oltava määrätietoinen, nopea ja rauhallinen.

Kymmenen päivän kuuri, kaks kertaa päivässä tabu. Ei kiva. Lääkintä rikkoo kissuutta vastaan pahasti.