Tuommoisessa kehräävässä ja luottavaisessa kasassa oleva eläin herättää mussa aina joskus ajatuksia siitä miten helposti joku voisi tehdä pahaa halutessaan. Sairasta. Mutta semmoisia ajatuksia vaan joskus tulee mieleen ja sitten mietin surullisena kaikkia niitä eläinressuja joille niin käy :(. Voispa huolehtia ja helliä kaikille hyvän elämän.
Sopii muuten ältsyn hyvin tuo fuksian värinen torkkupeitto Igorin turkikseen. Roopelle se ei passaa, mutta eipä se punatiikeri koskaan tuossa nukukaan.
Leikkikamun visiitti villitsi ja inspiroi. Puuhakasta menoa kaipasi Iksu eilisiltaan. Roope temmelsi kunhan vaan ulkoiluiltaan kerkesi. Ja emokin veti risua ompelusten lomasta.Omanikäinen seura olis poikaa, silleen jatkuvana asukkina. Mutta ei. Kun kaks on meidän kissamäärä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti