Birmuska on naapurin untuvapallero jota taas pääsin hoitamaan.
Leikkisä...

Ihana miten se puskee naamaa kun sille antaa ruokaa, ihana miten paljon se juttelee (tämä ihanuus riippuu siitä mihin kellon aikaan se juttelee ;)), ihana miten leikkisä se on..
Lyhenlännät jalat, hassu naamio nassussa, vankka ja tanakka. Ottaisin meille asumaan koska tahansa.
Birmuskan henki tosin haisee. Nuorella miehellä. Hammaskiveäkään ei pitäis olla kun kaikki alku rapsutettiin viime rokotusreissulla pois. Haisisko siellä montussa ne Whiskass-pussukat...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti