torstai 10. heinäkuuta 2008

Punatiikerin läheisyys

Tämä hassu kissahöpsäke. Kun sitä yrittää silittää, luistaa se useimmiten alta sulavin väistöliikkein. "Ei saa, en tykkää". Vähän saa joskus armollisesti rapsuttaa leuan alta. Syliin ei saa ottaa missään nimessä.
Sitten kun se yöllä könyää viereen, sitä saa silittää vaikka koko yön putkeen ja hurja kehruu vaan kuuluu. Saa rapsuttaa kaulasta, kainaloitten alta, selkää saa silittää ja jopa untuvaista masualustaa hiplata. Öisin punatiikeri tulee ihan lähelle, jopa puoliksi kyljen päälle. Hassu kissa, miksei se aina tykkää paijauksista?

Kultainen punatiikeri. Vähän semmoinen yksinäinen susi joka jää helposti vähemmälle huomiolle kuin tuo taustalla ikkunan tiivisteitä maanisesti repivä jokapaikanhöylä.

Ei kommentteja: