Rakas poikani Roope,
olen äärettömän iloinen etteivät munuaisesi vaivaa sinua. Että syöt hyvin, olet iloinen, pirtsakka ja touhukas. Ja että arvostat kovasti sinulle rakentamaamme ulkoilutarhaa.
Mutta, voisit ilmaista pirteyttäsi vähän vähäsanaisemmin. Äippä ja iskä ovat kohta raatoja koska eivät saa nukutuksi aamuöiseltä jodlailultasi. Ja pelkään, että raatoja ovat kohta myös naapurit koska jodlaat omaksi iloksesi myös tarhassa. Käsittääkseni ihan muuten vaan tai ehkä kutsuhuutona kissakaiffareille.
Tiedät vuosien kokemuksesta että nousen aamuisin aikaisin palvelemaan armon herraa. Sinun ei siis tarvitse vartavasten aloittaa varuiksi tunteja ennen kellonsoittoa konserttiasi. Nousen 5.30 tarjoilemaan vettä hanasta. Ja jos malttaisit sen jälkeen kymmenisen minuttia ruoka-annostasi. Sinun ei tarvitse juosta peppu hyllyen edeltä ruokapöydälle muistuttamaan jodljodl:lla että ruokaa tarveis. Kyllä minä tulen, pommin varmasti ilman jodljodl:iakin.
Olet rakas villahousu. Ja pahasuinen. Anna äidin nukkua joku yö, jooko?!
