En ihmettelisi yhtään jos Igor olisi joku päivä laittanut ompelukoneen palasiksi työpäivän aikana. Raukkaparka seuraa tylsistyneenä vieressä kun äiti ei leikikkään enää koko iltaa hänen kanssaan vaan puuhastaa vaan ompelukoneella.
Olen yrittänyt joka päivä töistä tullessa tunnin seurustella ja puuhastella kisujen kanssa ja sitten vielä tunnin ennen nukkumaanmenoa. Igor kaipaa enemmän, se on tottunut enempään. Hirmunen dilemma.
Olen huomannut viime aikoina Igorin leuassa jotain mustaa. Likaa? Ei mitään mitä saisi rapsuttamalla pois. Alue on ehkä laajentunut, ehkä ei. Ehkä se on ollut aina, ehkä ei. Mikä ihme se voisi olla? Kissan akne? Olen ehkä liian valveutunut ja skarppi kun aina löytyy jotain uutta murehdittavaa.
Murhesykäyksiä on aiheuttanut myös se että olen kuullut Igorin nyt viime aikoina monesti saavan ison aivastuskohtauksen rajusti leikittyään. Se polyyppi?
Muuten katti on kyllä ihan oma itsensä. Ihana kun nyt tulee pääsiäinen ja voin neljänä aamuna puuhastella rauhassa monta tuntia hänen kanssaan. Saa ehkä vähän täytettyä leikkivajetta.
Hih, eilen kun jäätiin keskenään kotiin, leikittiin kiellettyä leikkiä superpallolla. Eli Igor oli vitriinin päällä ja mä heittelin supparia ilmaan. Kissa on niin riemuissaan ottamassa sitä kiinni. Naapuriin kuului varmaan miellyttäviä ääniä.. :D ..nomut harvoin me tolleen.
