Eilen kävi kummitäti pitkästä aikaa poikia moikkaamassa. Igor nukkui koko illan yläkerrassa eikä Roopekaan järin seuralliselta vaikuttanut sohvankarmilla. Ainoastaan kummitädin kissalta tuoksuva laukku sai Roopelta huomiota osakseen :).
Toinen Fortekor-pilleri solahti tosi nätisti masuun vesiruutan avustuksella. Tiedä sitten onko lääkkeestä johtuvaa, mutta Roopen vointi on ollut hyvä. Ruoka maistuu ja tavalliset päivärutiinit suoritetaan ihan normaaliin malliin. Nyt olen taas ihan optimistisena että Robbe elää vielä vuosikausia, eihän se ole yhtään sairas!
Uneliaisuutta on kyllä ilmassa. Igorikin nukkuu paljon (pitäisköhän huolestua..?). Igoria ei vois nyt vähempää kiinostaa mun naruheilutukset, mutta Roopen kanssa se riehuis jos vaan Robbea huvittais. Vaan ei oikein huvita. Niinpä poitsut nukkuvat molemmat aika paljon.
